The Riot Club - Seurassa syntyy syntiä ja juhlat kääntyvät kontrolliin!

Elokuvamuistojen hautausmaassa 2014:n kaltaisesta vuodesta, joka oli täynnä sekä kriitikoiden että yleisön suosimia teoksia, “The Riot Club” loistaa omana timanttinaan. Tätä brittiläinen draamaa ei helposti unohda - varsinkin jos olet kiinnostunut tutkimaan ihmisyyden pimeämpää puolta ja yhteiskunnallisten rakenteiden rajoja. Elokuvan ohjauksesta vastaa Lone Scherfig, joka on tunnettu teoksistaan “An Education” ja “Italian for Beginners”.

“The Riot Club” nostaa esiin eksklusiivisen Oxfordiin sijoittuvan opiskelijaseuran, josta nimi kertoo jo paljon. Tämän seuran jäsenet ovat etuoikeutettua nuorisoa, jotka haluavat nauttia elämästä täysillä – usein muiden kustannuksella.

Elokuvan pääosassa nähdään Max Irons (pojanpoika kuuluisasta näyttelijä Gerald Ironsista) ja Sam Claflin (“Hunger Games” -trilogia). Heidän esittämät hahmonsa, Miles ja Alistair, ovat kaksi nuorta miestä, jotka haaveilevat pääsystä “The Riot Clubiin”. Kun he vihdoin pääsevät sisään, joutuvat he pian huomaamaan, että seuran perinteet ovat kaukana kunniasta. Ylimääräinen alkoholi ja päihteet kulkevat käsi kädessä väkivallasta ja säätyllisyyden loukkauksesta – kaikki sen nimissä, että “The Riot Clubin” jäsenet voisivat pysytellä omassa eksklusiivisessa kuplassaan.

Elokuva tekee loistavaa työtä analysoimalla etuoikeutettujen nuorten asennemaailmaa ja kuinka he katsovat maailmaa erilailla kuin tavalliset ihmiset. “The Riot Club” ei ole mikään helppo katsottava elokuva. Se on synkkä ja provosoiva kuvaus yhteiskunnan epäkohdista, jotka ovat valitettavasti edelleen ajankohtaisia.

Syväsukellus juonen kulkulmaan ja hahmoihin:

“The Riot Clubin” vahvuutena on sen monitahoinen juoni, joka seuraa useiden eri hahmojen tarinaa samanaikaisesti:

• Miles (Max Irons): Ihanneistinen nuori mies, joka pyrkii “The Riot Clubiin” miellyttääkseen vanhempiaan ja ansaitakseen paikkansa eliitin joukossa.
• Alistair (Sam Claflin): Karismaattinen ja itsevarma nuori mies, joka ei epäröi käyttää asemaansa hyväksi. Hän on yksi “The Riot Clubin” johtohahmoja ja osoittaa vahvaa taipumusta manipulaatioon ja manipulointiin.
• Hugo (Douglas Booth): Seuran johtaja, joka nauttii vallansa ja kontrollinsa avulla muista.

Elokuvan tapahtumat kiihtyvät nopeasti: juhlat käyvät hallinnasta ja “The Riot Clubin” jäsenet tekevät yhä rajumpia tekoja. Elokuva esittää myös kriittisen näkemyksen brittiläisestä opetusjärjestelmästä, joka suosii etuoikeutettua nuorisoa ja luo epätasa-arvoa yhteiskunnassa.

Visuaaliset elementit vahvistavat tarinaa:

Elokuvan visuaalinen tyyli on tumma ja synkkä, mikä heijastelee juonen vakavia teemoja. Kameratyö on tarkkaa ja dynaamista, vangiten “The Riot Clubin” jäsenien ylimielisyyden ja vallanhimoisen luonteen.

“The Riot Club”: Suosittelen ehdottomasti!

Jos etsit elokuvaa, joka saa sinut miettimään yhteiskunnan rakenteita ja ihmisyyden kompleksisuutta, “The Riot Club” on oikea valinta. Elokuva ei tarjoa helppoja vastauksia, mutta se asettaa kyseenalaistamaan omia uskomuksiamme ja näkemyksiämme maailmasta.

Erikoisominaisuutena: Taulukko keskeisistä hahmoista:

Elokuvan lopulla katsoja jää pohtimaan kysymyksien ääreen: Kuinka kauaksi ihmiset ovat valmiita menemään tavoitellakseen omaa etuaan? Voiko yhteiskunta koskaan saavuttaa täydellistä tasa-arvoa? “The Riot Club” on elokuva, joka pysyy mielessä pitkään sen jälkeen kun se on päättynyt.